3 Kaverin syksyinen jäätelöuutuus Mustaherukka-appelsiini.

Kolmen Kaverin jäätelökirjo senkun laajenee ja juurikin näillä näppäimillä kauppoihin on saapumassa uusi makukaveri, Mustaherukka-appelsiini. Sain kunnian päästä maisteleen jo vähän ennakkoon uutta makua, josta jo aikaisemmin tuli testattua pelkästään tuota mustaherukkaista versiota, josta nyt sitten syntyi tuo kahden maun kombinaatio mustaherukka-appelsiini.

Jälleen kerran kauheissa herkku-kuumotuksissa lähdin testaileen uutta makukomboa, joka makuyhdistelmänä kuulosti älyttömän hyvältä duolta. Mustaherukan kirpeys ja siihen kylkeen vielä appelsiinin potkaseva fleivöri päälle. Tuleeko tästä jälleen kerran yksi makusuosikki lisää 3 Kaverin jäätelöperheeseen? 

Huikee makuyhdistelmä...mutta mutta hold your horses, koska aikasemmissakin jäätelöhaipeissani oon ollu todenmukainen ja kirjottanu mitä niistä oikeesti fiilaan niin samalla linjalla mennään. Muutaman "annoksen" jälkeen olin ehkä hieman pettynyt. Aiemmin pelkkää mustaherukkajäätelöä syöneenä (joka oli AIVAN sairaan hyvää) uudessa maussa appelsiinin maku on hieman liian voimakas ja peittää alleen mustaherukan kirpeähkön maun melkeen kokonaan. Makutasapaino vois olla paremmin 70% mustaherukkaa ja 30% appelsiinia, niin että mustaherukka maistuu reilusti ja appelsiini  hintsusti potkasee takavasemmalta makua mukaan.

Summa summarum, taattua 3 Kaverin herkkua tämä on kyllä ja lusikkakin kolisee kohta purkin pohjalla sitä ei voi kieltää, mutta itse toivoisin ehdottomasti että myyntiin tulisi myös pelkkä mustaherukka, vaikka pienempinä purkkeina. Oli se niin hyvää. 

Koska yks pallo ei tunnu missää, kikkailin huvikseni pari "tarjoiluehdotusta" kaikessa yksinkertaisuudessaan, mintunlehtiä ja appelsiininkuorta. :D Voilá.

Maukkaat kiitokset 3 Kaverille jäätelö-uutuudesta sekä maistiaisista. Heittäkääpä mielipidettä pöytään kun olette maistaneet uutta fleivörii. Tykkäsitkö?

Long story short:

Testing a brand new ice cream flavour  blackcurrant-orange, made by our local ice cream makers 3 Kaveria. 

Ruisleipä. Leipomisen pitkä oppimäärä.

Leipiä leiponeena, ruisleipä tuntuu olevan aina astetta haasteellisempi homma. Taikina kaikessa karheudessaan, ruisjuurella leivottuna antaa hommaan oman pikantin haasteensa, varsinkin kun leipä ei kokonaisuudessaan aivan yhdessä päivässä valmistu. No tuossapa taas viime viikolla kikkailin taikinajuurieni kanssa. Juurten kanssa duunailu on hauskaa mutta semisti loputon suo, yrittäessä löytää optimaalista tai oikeaoppista tapaa ruokkia ja säilyttää juuria, niin että ne ei kuolis. No eläväisinä ne saa aika hyvin pidettyä aktiivisella leipomisella jolloin "kaverit" ei pääse nahistuun jääkaapissa ja pysyvät pulleina.

Netissä yhtenä päivänä kahlasin läpi sivustoja ja löysin monenmoista tapaa toimia ja tässä oli yksi versio "herätellä" juuri jääkaappisäilytyksestä aktiiviseen leivontavalmiuteen. Videolta saa hyvin selkeästi idean juuren ruokintaan ja herättelyyn leivontaa varten. Noh parinpäivän huoneenlämpösen herättelyn jälkeen ruisjuuri on reippaimmillaan ja valmiina työhön. Ruisjauhoina käytän Malmgårdin kokojyväistä luomu ruisjauhoa, joita taannoin hordasin jauhoreissulla Malgårdista. Sanottakoon että ruisleivän tekeminen ei kyllä todellakaan ole se nopein "pyöräytänpä tässä leivän illaksi"-tyyppinen kaveri.

Ensin on tuo ruisjuuri ja sitten esitaikinan nouseminen ja sitten vasta itse taikina ja sekin lepäilee parisen tuntia ennen paistoa tai halutessa läpi yön jääkaapissa. Sanottaenkin on selvää että kerralla kannattaa pyöräyttää sitten useampi ruisleipä pöytään...koska se on niin pirun hyvää :)

"harrastelijakollega" oli testannut pitempiä lepoaikoja esitaikinalle, 24h sekä 36h, itellä ruistaikinat on ollut alle 24h kohoamassa, joten päätin testaa nyt et josko reilusti pitempi aika antais leivälle tarpeeksi potkua kohoamiseen. Loppujen lopuks esitaikina pötkötteli sopivan lämpimässä 48h ja näytti voivan erittäin pulleasti kun sen sunnuntaina korkkasin.

Sit vaan itse taikinan kimppuun...siinä vaiheessa ku leivät oli jo uunissa tajusin et juu ois varmaan voinu ottaa pari kuvaa esitaikinasta sekä työstövaiheestakin, mutta eipä muistanu kun viimein sain leivät uuniin, niin tältä ne näytti hetken paistuttuaan. Huomattavasti paremmin kohonneena mitä aiempiin tekeleisiin vertaa.

Uunissa reilu tunti 200'c asteessa ja vähän sormituntumalla pohjaa kopautellen leivät alkoi oleen valmista poikaa pöydälle jäähtymään.

Tietenkään ei malta odottaa että leivät jäähtyis kokonaan, joten viipaleiks vaan, voita päälle ja lasi kylmää maitoa kylkeen. Täydellistä.

Mikäli alkoi ruishammasta kolottaan, niin ohjeen leipien valmistamiseen löydät täältä.

Long story short:

Baking some ryebread by using my own sourdough. It's tricky job, but really rewarding and good.

Makufiilistelyitä. 3 Kaverin testijäätelöt lautasella.

Jos tuossa kesäkuun aikana oli aihetta fiilistelyyn ja ylempalttiseen hehkutukseen, niin don't you fuggeddaboutit, sillä sama haippi jatkuu :) meinaan 3 Kaveria on pistänyt herkulliseen jäätelövalikoimaansa lisää pökköä pesään neljällä uudella testimaulla: punaherukka-, mustaherukka,- suklaa sekä vaniljajäätelö. Mikä tässä oli parasta, niin pääsin maistelemaan näitä uutuuksia kaikessa rauhassa kotona ja nyt sitten syväluotaavaa makuherutusta näistä mahdollisista tulevista uutuuksista. 

Kotimaiset marjat kuuluvat tärkeänä osana 3 Kaverin jäätelöitä, aiemmissa mauissa oli vadelmaa, mansikkaa sekä mustikkaa. Nyt sopivasti syksyn lähestyessä marjakausi on jälleen purkitettu ja valmiina parempiin suihin. Ite digautan kyl marjoista, oli ne sitten makeita tai kirpeitä kuten puna- tai mustaherukka, kaikki menee. Pahinta onkin kun marjapensaista pitäis satoa korjata, niin suhdeluku ämpärin ja suun kohdalla menee vähän ristiin, ei voi midist nii hyvii ne on.

Lähetääs testiin ja alotellaan tol punaherukalla, ai että heruttaa heruttaa punaherukkaa...

Ensimaultaan maistuu kyllä heti ihana punaherukka, mutta mutta parin lusikan jälkeen ehkä hivenen liian makea punaherukaksi, varsinkin kun odottaisi että se olisi ollut makea/kirpeä suhdeluvultaan huomattavasti kirpeämpi maultaan. Maistellessa tulee mieleen enemmän sorbettimainen koostumus kuin kermainen punaherukka, joten raikkaan kirpeenä sorbettina tämä varmasti toimisi paremmin. Kuitenkin paras punaherukkajäätelö tähän mennessä.

No nii ensimmäinen fleivöri alta pois ja sitten mustaherukkaan. Nyt on odotukset korkeella vähän kuin mustikka-kardemummajäätelön kohdalla. Omnomomnom... 
Oikein mustaherukkaiselta näyttää, pienine siemenmuruineen kaikkineen ja maku oi se maku, nyt on muuten niin hyvää että hymyilyttää syödessä. Mustaherukassa oli taasen todella hyvin mustaherukan makeus ja pikantti kirpeus tasapainossa. Mustaherukka on muutenkin a bit makeampi marjana, joten tässä se natsaa. Tää vain on niin...ehkä pari lusikallista vielä...on se... on.

Sit vähän klassisempiin makuihin käsiks ja otetaas toi "perus" vaniljajäätelö ekaks maistiin, joka musta tuntuu jo ennakkoon tietäen 3 Kaverin jäätelöt, että aidon vaniljanmakuinen jäätelö on ehkä viimein löytynyt. Hyvänä vertauskohteena itellä tässä on se, että oon valmistanut jäätelökoneella  hyvää vaniljajäätelöä kermasta joka oli keitetty vaniljatankojen kanssa sisältöineen päivineen ja se jäätelö maistui kunnon vaniljalle eikä millekkään Apetit:n teolliselle kasvisrasvavellille.

No on kyllä pirun hyvää, jäätelön seassa näkyy hyvin vaniljatangon pienet siemenet ja maku on erittäin kohdillaan. Harvoin tulee kyllä syötyä jäätelöhimoissa pelkkää vaniljajäätelöä, koska juurikin se maku on ollut ainakin kaupan jäätelöissä aina niin keinotekoinen, vaikka purkin kannessa ois ponin kokone vaniljatanko lupauksena mausta. Tän kylkeen ku heittää jotain browniekakkua tai omenapiiraakkaa niin voi kauhia.

Viimeisenä muttei vähäisempänä the suklaa. Vähän sama juttu kuin vaniljajäätelöissä, kauppojen suklaajäätelöt on aina jotenkin niin köpösiä tai ylivedettyjä, no onhan siellä esim Ben & Jerryn ja Mövenpickin suklaajäätelöt, mutta ne on omaan makuun melkosen tuhteja ja äklömakeita sekä kalliita, että jää kyllä hyllyyn vaikka makeanperso olenkin.

Noh mites tää 3 Kaverin sukulaati? Hyvää työtä jälleen kerran Kaverit. Todella maistuva ja hyvän suklaan, pehmeän samettinen maku. Mausta tulee ehkä ensimmäisenä mieleen Jacky kaakaovanukkaan maku. Suklaajäätelön seassa on vielä suklaalastuja tai palasia, jotka sulaa suussa sopivasti jäätelön mukana, toisin kuin useinmiten suklaajäätelöissä olevat "sattumat", jotka jää suuhun pyörimään eivätkä sula millään ja jättävät ikävän "kalvon" kitalakeen. Tää oli oikeen hyvä, suosittelen kyl kaikille suklaan ystäville. 

Suurkiitokset 3 Kaverille testijäätelöistä, näitä oli ilo maistella ja toivottavasti kaikki nämä herkut päätyvät jäätelöaltaisiin kaikkien saataville.

Minkä uutuusmaun haluaisit näistä jäätelöaltaisiin?

Aikaisemmat 3 Kaverin jäätelöfiilistelyt voit lukea täältä.

Translation:

Testing four new ice cream flavours from our local ice cream maker 3 Kaveria.

New testflavours are: redcurrant, blackcurrant, chocolate and vanilla.

DIY Jäätelömania

Mainittakoon nyt että olen melkosen perso makealle ja varsinkin jäätelölle, vakiojäätelöinä Ben & Jerryt, Mövenpickit ja Häagen-Dazsit. Kesähän on ihmisen parasta aikaa, varsinkin kun puhutaan jäätelöstä. Aina on "sopiva" hetki vetästä huiviin parin pallon tuuttijuhlat.

Ihan perus irtojäätelöä syöneenä tuli sitten jossain vaiheessa fiilisteltyä, että oispa huikeeta duunaa itte omat jäätelöt, tuoreeltaan ilman mitään teollisia lisäaineita ja juuri sellaista kun haluaa.

No pienen syynäämisen ja tutkinnan jälkeen löytyikin sopiva kandidaatti kotikeittiön jäätelörengiksi. DeLonghi merkiltä löytyi pätevän näköinen laite tähän hommaan. Delonghin ICK6000 on melkonen möhkäle (14,5kg)  niin muotoilultaan kuin painoltaankin, mutta hoitaa hommansa hyvin. Koneeseen tarvitsee vain laittaa jäätelöön tarvittavat ainekset sisään, kansi kiinni, mylly pyöriin ja n. 30 min kuluttua sinulla on valmiina about 1L tuoretta maukasta jäätelöä. Kotitekoisessa jäätelössä on kyllä se "miinuspuoli" että sen säilyvyys on lyhyt noin viikko, mutta TUSKIN se niin kauan säilyy ainakaan tässä taloudessa. Buahaha ha ha haa....

Makuvaihtoehtoja on niin paljon kuin mielikuvitusta riittää. Tähän mennessä on testattu läpi jo perinteiset fleivörit vaniljakermajäätelöistä suussa sulaviin mansikkakermajäätelöihin, muutamaa hazardimpaa makua unohtamatta. Kestosuosikkeina vaahterasiirappisaksanpähkinä, mustikka- ja puolukkakemajäätelö sekä Bailey's suklaakermajäätelö. Kyseistä Delonghin jäätelökonetta myy ainakin Stockmann ja Hobby Hall.

                       Puolukka                                                         Mustikka                                             Vaahterasiirappasaksanpähkinä 

 

Jäätelörenkimme Hra. Delonghi