Ruisleipä. Leipomisen pitkä oppimäärä.

Leipiä leiponeena, ruisleipä tuntuu olevan aina astetta haasteellisempi homma. Taikina kaikessa karheudessaan, ruisjuurella leivottuna antaa hommaan oman pikantin haasteensa, varsinkin kun leipä ei kokonaisuudessaan aivan yhdessä päivässä valmistu. No tuossapa taas viime viikolla kikkailin taikinajuurieni kanssa. Juurten kanssa duunailu on hauskaa mutta semisti loputon suo, yrittäessä löytää optimaalista tai oikeaoppista tapaa ruokkia ja säilyttää juuria, niin että ne ei kuolis. No eläväisinä ne saa aika hyvin pidettyä aktiivisella leipomisella jolloin "kaverit" ei pääse nahistuun jääkaapissa ja pysyvät pulleina.

Netissä yhtenä päivänä kahlasin läpi sivustoja ja löysin monenmoista tapaa toimia ja tässä oli yksi versio "herätellä" juuri jääkaappisäilytyksestä aktiiviseen leivontavalmiuteen. Videolta saa hyvin selkeästi idean juuren ruokintaan ja herättelyyn leivontaa varten. Noh parinpäivän huoneenlämpösen herättelyn jälkeen ruisjuuri on reippaimmillaan ja valmiina työhön. Ruisjauhoina käytän Malmgårdin kokojyväistä luomu ruisjauhoa, joita taannoin hordasin jauhoreissulla Malgårdista. Sanottakoon että ruisleivän tekeminen ei kyllä todellakaan ole se nopein "pyöräytänpä tässä leivän illaksi"-tyyppinen kaveri.

Ensin on tuo ruisjuuri ja sitten esitaikinan nouseminen ja sitten vasta itse taikina ja sekin lepäilee parisen tuntia ennen paistoa tai halutessa läpi yön jääkaapissa. Sanottaenkin on selvää että kerralla kannattaa pyöräyttää sitten useampi ruisleipä pöytään...koska se on niin pirun hyvää :)

"harrastelijakollega" oli testannut pitempiä lepoaikoja esitaikinalle, 24h sekä 36h, itellä ruistaikinat on ollut alle 24h kohoamassa, joten päätin testaa nyt et josko reilusti pitempi aika antais leivälle tarpeeksi potkua kohoamiseen. Loppujen lopuks esitaikina pötkötteli sopivan lämpimässä 48h ja näytti voivan erittäin pulleasti kun sen sunnuntaina korkkasin.

Sit vaan itse taikinan kimppuun...siinä vaiheessa ku leivät oli jo uunissa tajusin et juu ois varmaan voinu ottaa pari kuvaa esitaikinasta sekä työstövaiheestakin, mutta eipä muistanu kun viimein sain leivät uuniin, niin tältä ne näytti hetken paistuttuaan. Huomattavasti paremmin kohonneena mitä aiempiin tekeleisiin vertaa.

Uunissa reilu tunti 200'c asteessa ja vähän sormituntumalla pohjaa kopautellen leivät alkoi oleen valmista poikaa pöydälle jäähtymään.

Tietenkään ei malta odottaa että leivät jäähtyis kokonaan, joten viipaleiks vaan, voita päälle ja lasi kylmää maitoa kylkeen. Täydellistä.

Mikäli alkoi ruishammasta kolottaan, niin ohjeen leipien valmistamiseen löydät täältä.

Long story short:

Baking some ryebread by using my own sourdough. It's tricky job, but really rewarding and good.

Jauhoinen reissu Malmgårdiin.

Leipomisen yksi olennainen ja tärkeä raaka-aine on jauhot, se käyttääkö markettien perusjauhoja vai sijoittaako hieman luomumpiin raaka-aineisiin on tietty makuasia. Itse pyrin aina hankkimaan luomua, joskus ehkä vähän kauempaakin riippuen nyt mitä haluaa. Mitä jauhoihin tulee, luomujauhoissa on mielestäni enemmän makua ja niiden ravintoarvotkin ovat paremmat, ei lisäaineita tai jauhoparanteita sotkemassa kokonaisuutta.

Leipomisen alkuvaiheissa hankin jauhot aina pääsääntöisesti Eat&Joy Maatilatorilta Kluuvista, mutta he myivät jauhoja vain yhden tai kahden kilon pusseissa, joten määrällisesti ja kilohinnaltaan se oli suht kallista ja kun kerran leipää ja muita herkkuja leivotaan, niin ei siinä kaks kiloo riitä mihinkään. Maatilatori myy myös Malmgårdin jauhoja mutta ne ovat samoin kilon tai kahden kilon pusseissa. Sitten taannoin kaveri kertoi, että oli jollain Porvoon reissulla käynyt vierailulla Malmgårdin kartanossa ja siellä oli ollut myös myymälä, josta pystyi ostamaan paikallisia Malmgårdin viljatuotteita isommissakin erissä.

No juttu jotenkin unohtui toviksi, kunnes oltiin lähdössä viikonloppuvierailulle Askolaan ja asia tuli taas mieleen että josko kävis samalla reissulla myös siellä Malmgårdissa kun lähellä oltiin. Kartano sijaitsi noin puolen tunnin ajomatkan päässä, joten päätimme käydä chekauttaan pitäjän. Paikka oli huikeen idyllinen ja henki maalaistunnelmaa joka heinänkortta myöten. Viljapeltojen ympäröimänä vanhat kartanorakennukset sekä navetat kutsui tutustumaan paikkaan tarkemmin, mutta jätetään se nyt toiseen kertaan, nyt niitä jauhoja hei. 

Jauhoja myydään myymälässä niin pienissä kuin isommissakin säkeissä. Itse ostin kerralla "vähän" enemmän, 15kg vehnäjauhoja sekä 5kg ruisjauhoja, eipä tarvi ostaa ihan heti lisää. :D Kilon jauhopussit maksoi 2,50€:a, isommat määrät jauhoja jauhettiin paikanpäällä tuoreeltaan myllyssä, se on tuoretta jos mikään. Monipuolinen jauhovalikoima kattaa aikalailla koko viljakirjon ja jauhoja on tarjolla karheimmasta jauhatuksesta hienoimpaan. Kartanopuodista löytyy myös pienempi mylly, jossa asiakkaat voivat halutessaan jauhattaa  jauhot itse.

Myymälän hyllystä löytyy vehnä-, maalaisvehä, kaura-, ruis-, ohra-, speltti sekä emmerjauhoja. Viljatuotteiden lisäksi valikoimasta löytyy myös herkullisia hilloja, mehuja, viinietikkaa, rypsiöljyä ja sokerina tai paremminkin hiivana pohjalla Malmgårdin oman panimon oluita sekä siidereitä. Raskaan "shoppailun" jälkeen voikin siis huuhdella jauhopölyt alas kurkusta lasillisella huurteista. Kippist vaan.

Sitten vaan jauhosäkit autoon ja nokka kotia kohti. Kiitos Malmgård, tulemme uudelleen.

Translation:

Weekend visit to my wife hometown and small detour to Malmgård to get some fresh local flours for baking.